Harhakuvitelma siitä, että järki ohjaa ihmisen käyttäytymistä ja että on mahdollista sulkea tunteet pois työelämästä ja kaikesta päätöksenteosta, ihmissuhteet mukaan lukien, on jo kauan sitten sortunut ja tiedekin on sen vääräksi todennut.

Silti kompastumme ihmissuhteissamme ja työssämme jatkuvasti tunnetaitojen vähäisyyden vuoksi. Luotettavissa tutkimuksissa on myös todettu, että esimiesten tunnetaitojen puute on suurin syy siihen, että elämä yrityksissä koetaan vaikeaksi ja johtamista pidetään huonona. Tunnetaitojen puute myös sairastuttaa ja vanhentaa ennenaikaisesti.

Ihmisen elimistö on hieno organismi, jonka tarkoituksena on taata ensisijaisesti lajin eloonjääminen. Jokainen lajin yksilö on varustettu ihmeellisellä biokemialla, jonka tarkoituksena on varmistaa lisääntyminen ja hengissä pysyminen.

Uhka, kuviteltu tai todellinen, laukaisee pelon tunteen joka on samalla signaali joka ryöpsäyttää elimistöön mm. adrenaliinia ja kortisolia. Ne ovat tarpeen räjähtävässä fyysisessä toiminnassa, paossa tai hyökkäyksessä. Nykyään me emme useimmissa uhkatilanteissa yleensä voi liikahtaa edes sen vertaa, että poistuisimme huoneesta. Ja varsin usein makaamme jopa vuoteessa kun uhkakuvat täyttävät mielemme ja stressihormonit solumme.

Tarvitsemme turvallisuuden tunnetta – sitä tunnetta, joka on pelon vastakohta. Itseluottamuskin rakentuu tunteille. On vaikea toimia varmasti ja pelottomasti, jos ei ole varmaa ja pelotonta oloa eli tunnetta.

Tunnetaidoista tärkein ja tunnetaitojen perusta on elimistön automaattiohjauksen ja mahdollisen hälytystilan tunnistaminen.